keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Uusi ulkoasu, pipoja ja valmisteluja.

Vaihdoin tän blogin ulkoasua omasta mielestäni ehkä hieman raikkaampaan suuntaan. Miusta ainakin tää uus on kivempi. Tuo maatuska on yks miun lempiesineistä, joten se ansaitsi päästä tämän blogin maskotiksi.

Täällä on valmistunut yksi virkattu peruspipo, joka päätyi yhen kivan päähän. Pipo oli melko tylsä tehdä, kun se oli - ylläri ylläri - musta ja niin perusmalli, jollasia oon tehny varmaan miljoonan. Lisäks sitä sai purkaa ja alottaa uusiks, kun ei meinannu tulla mieleinen ja sen jälkeen sopiva millään. Toinen pipo on tällä hetkellä puikoilla ja se menee miun siskolle. Se on vähän kivempi tehä, kun on ees hieman erilaisempi malli, vaikka oon kyllä semmosenkin tehny jo kerran. Sisko haluu nyt samanlaisen. :D Ton siskon pipon valmistumisen jälkeen on jo suunnitteilla seuraava pipoprojekti, jonka teen itelleni. Siihen löysin askartelukaupasta yhen kivan jutun!


Oon mie pieniä muitaki juttuja tehny, mutta niistä enemmän, kunhan eilen tilaamani tarvikesetti tulee Antassun verkkokaupasta. ;) Tällä kertaa tilasin vähän enemmän kerralla, joten tekemistä pitäs riittää ainakin joksikin aikaa. Harmikseni on pakko sanoa, että nää ompelujutut saan alottaa vasta ensi viikon alun jälkeen, jollon kevään ekat tentit on ohi. Muuten ei tuu koulujutuista mitään, kun häärään vaan ompelukoneen kimpussa. Tilasin jo aiemmin eräästä toisesta verkkokaupasta tarvikkeita, mutta esittelen niitäkin sitten myöhemmin. :) Niitä hypistellessä siis ensi viikkoon, mutta siinä välissä voi jotain pienempiä juttuja tehä, jotta mieli pysyy virkeenä!

torstai 23. helmikuuta 2012

Korvakorut kutistemuovista.

Toissapäiväisellä kutistemuovi-istumalla, jolla syntyi nimilaattoja koirille, syntyi myös korvakorut, joiden idea oli jo jonkin aikaa myhinyt mielessä. Korvakorut ovat yksinkertaiset tehdä, mutta jonkin verran ne vievät aikaa, varsinkin jos pitää lähteä kesken kaiken ostamaan reikäpihtejä Clas ohlsonilta ja pieniä metallirenkaita Kätevästä kädestä.. :D Idea oli siis valmis, mutta sitä täytyi hioa vielä matkan varrella mm. tarvikkeiden suhteen.

Lopulta sain kuitenkin korvakorut kasaan ja ne syntyivät seuraavien tarvikkeiden avulla:
  • Kutistemuovia
  • Kynä
  • Sakset
  • Reikäpihdit
  • Pihdit
  • Pieniä metallirenkaita x20
  • Korvakorukoukkuja x2
Lisäksi tarvittiin uunia kutistemuovin kutistamista varten.

Valmis korvakoru.

Kirjoitan nyt jonkinlaiset ohjeet, mikäli joku haluaa itselleen samanlaiset:
Aluksi leikataan kutistemuovista 8 kpl pieniä salmiakkikuvion muotoista palaa, 12 kpl isompaa salmiakkikuvion muotoista palaa ja kaksi ympyränmuotoista palaa. Itse piirsin kaksi erikokoista salmiakkikuviota ilman muottia ja ympyrään käytin apuna limsapullon korkkia. Sen jälkeen jäljensin kuvioita tarpeellisen määrän kutistemuovin mattapuolelle. Tämän jälkeen piirretyt kuviot leikataan irti. Kaikkiin paloihin rei'itetään reikäpihdeillä reikiä seuraavasti:
  • Kaikkiin pieniin salmiakkikuvioihin reiät ylä- ja alareunaan
  • Kuuteen isoon salmiakkikuvioon reiät ylä- ja alareunaan
  • Kuuteen isoon salmiakkikuvioon reiät ainoastaan yläreunaan
  • Ympyrään ylä- ja alareunaan reiät ja alareunan reiän viereen molemmin puolin vielä yhdet reiät (alareunassa siis kolme reikää) 


Ylläolevasta kuvasta puuttuu valitettavasti ympyräkuviot, sillä en vielä tässä vaiheessa älynnyt niitä tehdä.. :D

Seuraavassa vaiheessa palat laitetaan uuniin. Edellisen postauksen vinkit pätevät myös näiden korviksien teossa ja pääset niihin taas tästä. Uunista tulleet kutistuneet palat ovat reilusti pienempiä kuin ennen paistamista:


Seuraavaksi palat kiinnitetään toisiinsa suunnitellun kuvion mukaan pienien metallirenkaiden avulla, jotka avataan ja suljetaan pihtien avulla:

Tässä näkyy ympyräpalojen alareunan rei'itykset.

Lopuksi kiinnitetään vielä ylimpinä olevien ympyräpalojen yläreunan reikiin korvakorukoukut ja korvikset ovat valmiit:

Tässä näkyy ympyräpalojen kaikki reiät.

tiistai 21. helmikuuta 2012

Koiran nimikyltti.

Innostuin tänään toteuttamaan jo pitkään suunnitelmissa olleen idean kutistemuovista. Nimittäin nimikyltti koiralle, jossa tietenkin on mukana omistajan puhelinnumero. Totisesti hyödyllinen kapine, jos koira sattuu lähtemään omille teilleen. Itselläni on ainakin varmempi olo pitää metsässä koiraa irti, jos sillä on nimikyltti kaulassa.

Olen aiemmin testannut nimikylttiä läpinäkyvään kutistemuoviin, mutta ilman permanenttitussia tulos oli seuraava:

Puhelinnumero sensuroitu.

Tuossa aiemmassa yritelmässäni siis tussin muste lähti kutistuksen jälkeen veden alla irti, mutta siihen jäi kuitenkin ihan hauska valkea pinta. :D Epäonnistumisen kautta siis kohtalaiseen onnistumiseen!

Nämä tämänpäiväiset kyltit on toteutettu mustalle kutistemuoville ja teksti on tehty valkoisella puuvärillä. Valkoista permanenttitussia ei ainakaan tästä pitäjästä löytynyt.. Leikkasin kutistemuovista paria erikokoista ympyrää, joihin käytin muottina laseja. Erilaisia muotoja voi kokeilla mielikuvituksensa mukaan. Tein itse myös yhden luun muotoisen nimilaatan. Kutistemuovi kutistuu nimensä mukaan uunissa melko paljon, joten kannattaa leikata tarpeeksi suuret palat. Kun muotit on leikattu, niin sitten vaan kynä käteen ja rustaamaan nimeä ja numeroa.


Kyltti pitää muistaa rei'ittää ennen uuniin laittamista ja tähän käytin ihan tavallista rei'ittäjää.

Numerot sensuroitu. Ja kaverille kyltti kans!

Sitten vaan kyltit uuniin. Tähän väliin muutamia pointteja kutistemuovin käyttöön:

  • Kutistemuovi käpristyy kutistuessaan uunissa, joten tästä ei kannata huolestua. Ne kyllä oikenevat lopulta.
  • Erikokoiset kappaleet paistuu miun mielestä hieman eri aikaan ja isommat ei ehdi suoristua yhtä nopeasti kuin pienemmät kappaleet, joten tästä syystä kannattaa paistaa samanmuotoiset ja -kokoiset samaan aikaan. 
  • Peltiä ei kannata sulloa täyteen tekeleitä, jotta ehtii tarvittaessa oikoa kappaleita suoriksi. Aikaa ei tähän ole paljoa, sillä ne jäähtyvät ja kovettuvat nopeasti.
  • Kutistemuovia paistaessa en ainakaan itse käytä ollenkaan kelloa, vaan katson milloin kappaleet ovat taas suoristuneet ja otan ne sitten pois.  

Valmiit kyltit.

Nimikylttien ollessa valmiit, valkoinen puuväri irtoaa hieman. Sitä ei kannata hieroa pois, vaan kevyesti painaa sormella tekstin kohdalta, jolloin ylimääräistä väriä tarttuu sormeen ja toistaa tätä niin kauan kunnes väriä ei enää tartu. Edellisessä kuvassa kahta ylintä on hierottu ja kokeiltu pyyhkiä pyyhekumilla, jonka takia ne ovat hieman vaaleampia. Alimpia on töpsytelty sormella em. ohjeiden mukaan ja ovatkin tummempia ja siistimpiä. Käytin kaikkia laattoja juoksevan veden alla ja hankasin pintaa testiksi (tämä siis ylimääräisen värin poistamisen jälkeen) ja väri pysyi hyvin! Eiköhän se siis ainakin jonkin aikaa kestä myös ulkoilman tuulta ja tuiskua.

Lopuksi pujotetaan metallirengas laattaan, laatta kiinni pantaan ja turvallisin mielin lenkille!

lauantai 18. helmikuuta 2012

Munamiehet.

Lupasin jo ajat sitten tehdä veljenpojilleni Munamies-arigurumit, jonka ohjeen poikien äiti oli bongannut Suuri Käsityö -lehdestä. Nämä Munamiehet saivat odottaa syntymäänsä melkoisen kauan, sillä annoin lupaukseni näitten tekemisestä varmaan jo pari kuukautta sitten.. Kröhömm, miten niin hidas?? Noo mutta pääasia on se, että ne on nyt tehty ja toivottavasti pojatkin ilahtuivat edes hieman. :)


Näitten tekeminen tuntui paikoitellen melkein pakkopullalta, jonka takia näitten tekeminen myös kesti luvattoman kauan. Joskus joku juttu ei vaan kiinnosta ja nyt tää ei napannu, ei sitte ollenkaan. Helpotuksen huokaus siis pääsi tänään, kun sain tuon toisenkin tehtyä valmiiksi. :) Eikä enää ikinä Munamiehiä tai muitakaan Putous-hahmoja käsitöitten merkeissä! Paitsi Usko Eevertti Luttinen -arigurumi vois olla aika hieno.. viitsi viitsi!

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Pikkusäärystimet.

Ostin jo pitkä aika sitten aivan ihanaa lankaa, Novitan Nokea, värinä musta-turkoosi-lila. Lanka on liukuvärjätty ja sen paksuus on suloisen epätasainen. Siis i-h-a-n-a! Aloitinpa siitä jo jokin aika sitten säärystimet, jotka ovat nyt päättelyä vaille valmiit. Oon tosi laiska päättelijä, mutta ei kerrota muille.. Tein säärystimistä lyhyet ihan tarkoituksella. Näin ne ovat kivat esim. mekon ja paksujen sukkahousujen kaverina. Tai ehkä nykyisemmin tunikan ja legginsien kanssa, mutta sovitaan mieluummin tuo ensimmäinen, ihan vaan perinteitä kunnioittaen.. No mutta enivei, ne ovat varmasti hyvät myös tennareiden tai muiden pikkukenkien kanssa. Nämä säärystimet eivät siis tarkoituksellakaan ole mitkään lämmittimet, vaan ennemminkin sulostuttava asuste, koska lanka on miusta niin kiva. (Pitäsköhän vielä kerran mainita mitä mieltä olen langasta?) Lankaan ei myöskään sopinut miun mielestä mikään erikoinen pinta, joten toteutin sen ihan perusmallilla joustinneule-ainaoikein-joustinneule. Palmikot ym. kuviot sopivat miusta paremmin muille langoille.


Jooh, Merrin oli ihan pakko työntyä kuvaan, vaikka sille on olemassa ihan omakin blogi.. :D Linssilude mikä linssilude.

perjantai 10. helmikuuta 2012

Kissanminttupallot.

Siskon kissat sai tänään uudet lelut: kissanminttua sisältävät virkatut pallot. Palloissa on sisällä vanua ja kissanminttua ja kissat kiittää! :) Idea palloon tuli Rekku Rescuen Hyvän mielen puodista. Sieltä voi tilata kissalleen käsintehtyjä palloja ja muita tuotteita ja tuotot menee kodittomien eläinten auttamiseen. Kannattaa katsastaa myös Rekku-kauppa, jonka tuotteiden tuotto menee myös kodittomien pussiin!

Valitettavasti kissat ei ollu kovin leikkifiiliksissä kuvaustilanteessa, mutta onpahan ees jotain todistusaineistoa. :)

Helmi leikkimässä pallolla.

Onni ja Helmi palloineen.

perjantai 3. helmikuuta 2012

Mustekala-arigurumi.

Alkuviikosta syntyi uusi arigurumi-hahmo. Sain idean jo jokin aika sitten käydessäni paikallisessa käsityöliikkeessä, jossa oli virkattu mustekala. Heti tuli mieleen, että minullahan on kotona juuri sopivaa lankaa tuollaisen toteuttamiseen, koska sain aiemmin värikkäitä flipflop-lankoja. Nyt sininen lanka päätyi mustekalaan. Ohje tuli omasta päästä.


Himottaisi käydä ostamassa oranssia virkkauslankaa ja kokeilla virkata pitsiliina. Oonko jo mummoutumassa?? Myös joitakin korujuttuja huvittaisi kokeilla siitä, kun joku ideakin jo olis.. :)